Viime viikot ovat olleet melko vilkkaita sosiaalisesti niin neule- kuin muillakin rintamilla.  Pääsin tänä torstaina viimein nykyisessä "naapurustossani" Priimassa pidettävään neuletapaamiseen ja mukavaa oli. Sen lisäksi kipaisin lauantaina Kädentaitomessuilla jossa suurimman osan parituntisestani käytin lankakojuilla notkumiseen ja lankapjornoiluun. Mielessäni oli löytää lankaa huiviin joka matsaisi lila-ruskeaan takkiini jota teki mieli alkaa käyttämään taas kevätauringon alkaessa paistamaan. Priiman neuletapaamisessa kun löytyi ohje josta huivin haluisin tekaista. En kuitenkaan löytänyt mistään mieltäni hivelevää lankaa, eikä sitä varastoistanikaan taida pulpahtaa. Hassua että on niin vaikean värinen takki. Olen nyt kuitenkin oppinut että voin käyttää sen kanssa myös aika rajoja rikkoen kirkkaitakin värejä, omaa silmään sopii yllättävän hyvin nekin.

Priiman neuletapaamisessa sain juttelun ja kutomisen ohessa kerittyä yhden ison vyyhden vironvillaa, jotain keväthuivia siitä(kin) pitäisi kehittää, lankaa olisi huikeat 270g, metrimäärää en tiedä mutta riittänee useampaankin huiviin... Lankamessuilla näkyi tuttuja kasvoja blogeista mutta en sitten kokenut tarpeelliseksi sen lähempään tuttavuuden tekemistä kun luontevia tilanteita ei siihen ollut tarjolla. Saaliiksi sain sitten kaikenlaista muuta kuin sitä mitä lähdin hakemaan. Ehkä ihastuttavin ständi itselleni oli Jyväskyläläinen poppeli jossa oli ainakin Dropsin lankoja laaja valikoima. Kaksi myyjää olivat myös ihastuttavia ja tulihan sitä sitten ostettua pari lankakerää. Titityyssä tuli kuumeisesti hipellettyä useampaakin luksuslankaa mutta siinä kohtaa loppui (onneksi) aika joten päätin jättää vyyhdet hyllyyn ja ostaa vain kerän Kirjopirkka-sukkalankaa - herkullisen liilaa sellaista. Messuilta löytyi monta lankamyyjää joista en tiennyt mitään joten niihin aion jatkossa tutustua enemmänkin. Löysin myös erään bloggaajan avulla Hobboksista A.Cookien Sock Innovationin joka on ollut jo pitkään hankintalistalla. Kuvassa lisäksi esittelemättä jäänyt Joy of Sox -kirja jonka ostin joulukuussa Hobboksin liikkeestä. Nyt sitten olisi ohjeita sukkiin oikein urakalla. Vaan mitä minä teen? Kudon tietysti onnetonta perussukkaa, rokrok. Noh, ehtiihän sitä ja lankojakin nyt todellakin piisaa. Olisikohan liiotieltua jos sanoisin että saisin ainakin 15 ohuet sukat ja 15 paksummat jo varastoistani löytyvistä langoista? Pahoin pelkään että liioittelua ei ole lainkaan. Täytyisi siis nyt keskittyä taas kutomiseen kaiken "ikävän" sosiaalisen elämän sijaan. ;P

Tässä kuvat:

Sain tänään yhden pipon ja huivin valmiiksi. Hilpasin ulos kuvaamaan ennenkuin hämärä laskeutuisi parin päättelemättömän langanpätkän vielä roikkuessa tekeleistä. Olikohan sittenkin ehtinyt jo hämärtää hiukan liian paljon vai oliko kuvaajassa/kuvattavassa (sama henkilö) jotain vikaa sillä yksikään kuva ei ollut skarppi tai järkevästi rajautunut tai kohdistunut. En siis niillä viitsi teitä edes vaivata vaikka ennenkin ei-niin-täydellisiä räpsäyksiä olen tänne "iloksenne" laittanut. En ole tekeleisiin nyt kovin tyytyväinen muutenkaan joten katsotaan saanko niitä sitten joskus kuvattua vai en. Tosin fiilikseeni voi vaikuttaa se että ylipäätään tämä viikonloppu on mennyt enempi vähempi huonoissa fiiliksissä, uuden vuokra-asunnon löytämisen kanssa kun on havaittavissa vaikeuksia kun tämän kivan asunnon omistaja päätti haluta asunnon omaan käyttöönsä pian.

Fiiliksiä olen yrittänyt parhaani mukaan parannella mm. lankaterapialla. Kävin Priimassa perjantaina kerimässä omia vyyhtejäni kun siellä ystävällisesti lupasivat edelliskäynnilläni että voisin ostovyyhtien lisäksi tulla kerimään omiani. Ryhdyin tuumasta toimeen siis ja lähdin 5 vyyhteä kainalossa kerimään. Kuvassa myös edellisenä kerralla ostamani Freedom-langat ja kerimäni Ranco-langat joiden kanssa kävi ohraisesti. En tajunnut ottaa vyötteitä mukaan joten luulin koko ajan ostaneeni ohutta sukkalankaa. Ehdin jo tehdä suunnitelmat sen mukaan molemmille langoille ja vasta kutoessani huomasin että sukat ovat liian löröt. Netistä sitten löysin tiedon että lanka on tosiaan paksumpaa. Nyt olen löytänyt pari uutta ohjetta mutta en vielä ole jaksanut aloittaa uudestaan.

Lukijoilta voisin kaivata vinkkejä mitä näistä kaikista keristä tekisin. Paksua Freedom-lankaa on 4 kerää, ajattelin pipoa ja lapasia siitä mutta voi olla että kerät eivät riitä molempiin. Ilun bambusukkalankaa en ainakaan käytä sukkiin sillä edelliset kuluivat hetkessä rikki ja ovat liian löröt makuuni. Mitä ihmettä tästä kelta-vihreästä langasta siis tekisin? Lankaa on 100g/420m. Vironvillasta ajattelin tehdä Lala´s simple Shawlin raidoitettuna, mutta arvon vielä pitsihuivin kanssa. Kelta-turkoosi Ilun lanka on myös melkoinen kysymysmerkki. Lanka on ehkä hivenen räikeää joten mietin peruslapasia. Mutta onko ne liian tylsät? Ilun perussukkalangasta (val.pun-vihreä kerä) tulee sukat, todennäköisesti rakastamani Monkey-malliset. Titanwoolin ohuesta merinolangasta mietin pitsihuivia mutta en tiedä riittääkö kantti ja maltti kutoa sitä yksinkertaisena. Lanka meni vahingossa poikki keriessä joten kuvassa on 2 pientä omenanvihreää kerää tuota lankaa. Rancot ovat väriltään tumma petroolinvihreä ja liila. Ehdotuksia siis vastaanotetaan kaikkien lankojen malliksi, kiitos jo etukäteen mahdollisista ideoista ja vinkeistä!

Karkkimekkoni ei ota valmistuakseen sitten millään, mutta sen sijaan olen väsäillyt jotain muuta karkkimaista. Pinkki väri ei millään muotoa ole mun juttu mutta hairahduin Tallinnassa Karnaluksissa lankaan jossa on kaikkien muiden karkkivärien joukossa pinkkiä. Pienessä mielessäni kuvittelin tämän sopivan sateenkaaren väriseen Revontuli-huiviini, mutta totuus oli toisenlainen. Langan pinkin ja turkoosin sävyt olivat huomattavasti kylmempiä sävyltään kuin tuo vironvillana tunnettu lanka. Olin ajatellut tehdä tästä pipon ja lapaset, mutta päädyinkin tekemään pipon ja huivin sillä tähän lankaan sopivaa huivia minulla ei ole. Lapasia sen sijaan löytyy tähänkin väriin sopivana niin vihreänä kuin turkoosina. Joten da-daa, hetken pähkäiltyäni puikoille hyppäsi yllätyksekseni jälleen Baktus! Alku meni purkuun pariin kertaan sillä halusin tehdä siitä erilaisen kuin ekastani ja omat kokeiluni eivät napanneet. Sitten yhtäkkiä muistin että minun on pitänyt sukkien lisäksi kokeilla raidottaa liukuvärjättyllä langalla muitakin kutomuksia joten ei muuta kuin tuumasta toimeen. Tulosta voisi ainakin sanoa värikkääksi. :P Tässä kuvat:

Palmikkopipa omasta päästä, lankana Austermann Creativ + Filtz n. 75g
Puikot 4,5 Addit, kudottu Magic Loopilla, palmikot ilman apupuikkoa

Inspiraatio tähän pipoon samoista kuin ennenkin; Yhteishyvän paksu tupsupipo sekä Micmacissa näkemäni akryylipipo. Tähän versioon ei ollut tarkoitus tehdä lainkaan tupsua mutta viime yön pimeinä tunteina saatuani Baktuksen valmiiksi, pyörittelin jäljelle jäänyttä nöttöstä, ja väsäilin vielä sen tupsunkin sitten kuitenkin. Kätevästi meni kaikki ostamani lanka sitten! Juu, ja tykkään vaikka tupsut ja palmikot eivät ole niin mun juttu. Vai ovatko sittenkin? :D

Baktus-huivi, lankana Austermann Creativ+Filz, puikot 6 addit (pyöröt tietysti, 80 cm), langankulutus n. 125g

Kummasti tämäkin malli koukuttaa. Edellinen huivini on ollut non-stop käytössä valmistumisestaan asti sillä tänä talvena kaikki pehmeä ja lämmin on ollut ihan parasta. Aina oikein -neule ei ole mun juttu mutta kolmioksi mukavasti muokkautuva malli paksusta langasta sen sijaan on. Olen yrittänyt miettiä jotain omaa sovellusta muulla neulostyypillä mutten ole keksinyt (vielä) mitään järkevää. Ehkäpä se Lacy-Baktus seuraavaksi? Ensimmäinen huivini venähti käytössä vähän liiankin pitkäksi vaikka valmistuessaan oli juuri sopiva joten tarkoituksenani oli käyttää tähän vain 2 kerää ja 100g lankaa. Käsivaralta kuitenkin arvioin väärin ja lanka loppui kesken. Onneksi piposta jäi riittävä nöttönen paikkaamaan asia, ja huivi tuntuu nyt juuri sopivalta. Yhteensä näihin meni siis 200g. Tänään ulkoilutin näitä ekaa kertaa ja tunnustan että ne ovat vieläkin päälläni. XD

Lauantaina piipahdin lähilankakaupassani Priimassa ja vaikka tarkoituksenani oli vain katsella niin sorruin. Mutta langat ovat niin ihania että en kamalasti kadu. En ole tainnut tuolta kaupasta vielä aiemmin mitään ostaakaan vaikka ennenkin on piipahdettu. Joten oli jo aikakin lähikauppaa kannattaa. Kaupan etuna on se että sain keriä vyyhdit kerimislaitteella joka poisti kätevästi kynnyskysymykseni ostamiselle. Eli sen että vihaan vyyhtien kerimistä. Ystävällinen myyjä opasti laitteen käytössä ja lupasi että saan tulla myös muita vyyhtejäni kerimään. Täytyy tuota tarjousta käyttää hyväkseen vaikka ostamiseen sortuminen lisääntyy ihan varmasti kun moista kehtaan mennä sinne harrastamaan. Oma laitekin alkoi houkuttamaan mutta ihan vielä en ole siihen valmis.

Tänään on ollut ihana pakkaspäivä jälleen, olen ehkä hullu mutta tykkään lumesta ja pakkasesta todella paljon, mielestäni kylmyys on lähinnä pukeutumiskysymys. Ja kun kerran itse voi kutoa tarvittavat asusteet niin mikäs sen parempaa. Plus että voi sitten vielä hyvällä omallatunnolla kutoa lisää "kun niitä kerran tarvitaan". Etelän leveysasteilla ei lumi viime vuosina ole paljoa talvisin hemmotellut joten nyt täytyy tästä nauttia!

Blogipäivitys part 6 (vielä yksi tulossa näistä jo valmistuneista ja kuvatuista kutomuksista ja lankashoppailuista):

Ostoksia joulukuulta. Käytin erään joulukuisen päivän shoppailuun lanka- ja kirjakaupoissa, ja toisen Vanhan joulumyyjäisiin ja Ogelin neuletapaamiseen. Sypressistä ostin turkoosia Lett Loppia 3 kerää kuvitellen sen riittävän pipoon ja lapasiin. No nyt olen saanut päähäni että haluan tehdä muhkean palmikkopipon joten lapasiin ei lanka riitä. Ja lankaa ei enää varmaan ole, nuo olivat lopetetun erän viimeisiä. Tajusin myös että en omista yhtään huivia joka sopisi tuohon lankaan. Joten kierre jatkuu sillä nyt täytyy ostaa lankaa sekä huiviin että lapasiin joka mätsää tulevaan pipoon! :D (seliseli...)

Menitasta ostin kasan Fabelin sukkalankoja (10 kerää, iiks) eri väreissä, puikoille hyppäsivät musta-harmaa-ruskeat samantien polvisukiksi. Varret on tehty ja päätin opetella Magic Loopilla kutomaan kahta sukkaa samaan aikaan loppusukan ettei tule sitä itselleni tyypillistä "toisen sukan syndroomaa". Ohje Kristiinan silmukat -blogissa. Luulin että siiman pitää pyöröpuikossa olla todella pitkä ja ostin Tallinnasta Karnaluksista 2mm pyöröt 2m siimalla... Joo, ei sen niin pitkän tarvitsisi olla todellakaan! :D Menitasta hyppäsi mukaan myös Regian Hand-Dye Effect -lanka sinivihreänä ja siitäkin olisi tarkoitus kutoa polvisukat. Varpaista aloitus olisi tavoitteenani opetella tällä kertaa. Hobboksin kirjakaupasta löytyikin siihen sopiva aarre Joy of Sox, ihania malleja ja ohjeet moniin erilaisiin aloituksiin ja kantapäihin. Vielä en ole ehtinyt mitään aloittaa kirjasta mutta ihailtu on.

Vanhan joulumyyjäisistä tuli ostettua sitten itselle joululahjoja jotka omasta mielestäni "ansaitsin". Kaunis turkoosi-ruskea rannekoru ja turkoosit korvakorut lähtivat mukaani, sekä Virkkuukoukkusen pari pinssiä ja ihanaa joulukorttia. Ogelista en sortunut ostamaan mitään muuta kuin suunnittelemani Janne-kerät paksuja sukkia varten. Se oli saavutus sillä hiplasin kyllä muitakin keriä mutta vein ne takaisin hyllyyn. Hyvä minä.

Kuvissa mukana myös joulukissani joka oli hoidossa pari viikkoa omistajien ollessa matkoilla. Kiinnyin kattipattiin kovasti ja nyt on harkinnassa oman hankkiminen. Joten jos jollakulla on tiedossa kotia kaipaavia kissanpentuja pääkaupunkiseudulla tai lähellä (minulla ei ole autoa), niin kertokaa! :)

Sukat Monkey, jotain omia modauksia taas joukossa. Tämä kuvio jaksaa jostain syystä kiehtoa aina vaan suunnattomasti, hassua. Vähän löröt tuli, onkohan mun käsiala löystynyt? Lankana Fabelia, kuinka yllättävää.

Tässä kaksi viimeisintä valmistunutta kutomusta, eli bolero jonka meinasin kutoa ohjeen mukaan mutta sitten tulin toisiin aatoksiin ja muokkasin kuvion oman maun mukaan. Perusohje on Ribbed Lace Bolero. Näitä tulee tehtyä lisää, ja jopa ohjeen mukaan kesäisempi versio, lankana Tallinnasta ostettu Novitan Cannes. Karnaluksista saa Novitan lankoja paljon edullisemmin kuin Suomesta joten jos niille on tarvetta ja Tallinnaan on menossa niin kannattaa käydä. Juurikin bolero on Novitan Rose Mohairia ja sitä oli loistavat värivalikoimat Karnaluksissa. Itse tosin olen ostanut nämä 2 kerää joskus loppukesästä Prismasta. Boleroon meni vähän yli 1 kerä lankaa joten otaksun että saan vajaasta kerästä vielä pipon tehtyä.

Pipo on sitten sitä Tallinnasta löytämääni Puron tyyppistä Austermannin lankaa nimeltä Kreativ+Filz. Langoissa oli reippaampia sävyjä kuin Purossa ja tuli sitten kahmittua tuota yhteensä kilo paria eri väriä. Lankaa on sama metrimäärä kuin Purossa mutta jotenkin se tuntuu hieman ohuemmalta. Piposta tuli hieman liian löysä mutta menee se noinkin. Ehkä pujotan langan resorin yläreunaan. Malli on omasta päästä sävelletty, palmikon ohjeen löysin täältä: Tupsupipo. Lankaa kului noin 1,5 kerää.

Punainen on selkeästi tekemässä monen vuoden jälkeen paluuta väripalettiini, kuin myös liilan eri sävyt. Saapi nähdä vaikuttaako tämä suunta jatkossa sinivihreään lankapalettiini...

Part 5:

Kuvien laatu ei ole kummoista mutta en kertakaikkiaan jaksa käyttää kuvailemiseen ja niiden etsimiseen kauhean pitkää aikaa. Näihin on siis tyytyminen, epätarkkuuksineen ja muine epäkohtineen. Perfektionistina minun on moista välillä vaikea antaa itselleni anteeksi, mutta jos alan niuhottaa en saa blogia ikinä päivitettyä. Näillä siis mennään, raipatirai.

Novitan Puroa ostin jo kesällä heti kun langat tulivat kauppaan. Pipo valmistui melko nopeaan Novita lehden syys09 Palmikkopipo-ohjeella. Tietenkin tapani mukaan olen modannut ohjetta itselleni sopivaksi sillä silmukkamäärä tuntui liian isolta, ja niin se olisi ollutkin.

Olin ajatellut tehdä pipoon sopivan huivin saman lehden lasten kaulahuivin ohjeella ja käyttää siihen reilut 2 kerää. Toisin kävi. Tasainen "aina oikein" kaulahuivi ei ikinä päässyt puikoille, sen sijaan melko vastaava Baktus-huivi kaikessa yksinkertaisuudessaan olikin luonnollinen valinta kolmiohuivi-friikille. Huivi valmistui vasta viime viikolla ja se sitten söikin 2 kerän sijaan 3, sillä halusin että huivin saa solmittua niin että ei tee yhtään tiukkaa. Ajauduin myös sommittelemaan useammasta kerästä langanjuoksuja sillä halusin että huivista tulee suhtkoht symmetrinen värien vaihtuvuudessa. Sai kyllä pätkiä monesta kerästä, ja pääteltäviä langanpätkiä piisasi, mutta olen tyytyväinen lopputulokseen, ja tiedän että jos en olisi vaivautunut olisi minua häirinnyt asia aina kun laitan huivin kaulaani. Hassua sinänsä koska yleensä pidän sellaisesta "hallitusta kaaoksesta", joka sallii ja jopa suosii yllättäviä väriyhdistelmiä ja epäsymmetrisyyttä yms.

Tarkoituksenani on ollut tehdä joko tupsut tai kukat huivinpäihin, saa nähdä tuleeko tehtyä. Huivi on arvatenkin valmistumisestaan asti ollut nyt kovassa käytössä (mun vakiolause...) ja tänään paukkupakkasilla olin todella tyytyväinen niin lämpöön kuin huivin pehmeyteen. Nukkaantumistakaan en ole havainnut, ainakaan vielä. Olen siis tyytyväinen. Erittäin. Vielä kun lapaset saisi aikaan tuosta langasta. Lankaa on nyt melko vähän joten ainakaan huovutettuja versioita ei taida noista saada. Ehkäpä siis teen vain peruslapaset. Saatan tosin silti joutua ostamaan lisää lankaa. Katsotaan...

p.s. Flunssakin tuntuu alkavan helpottamaan, mikä helpotus. Täytyy äkkiä polkata kaikki kuvat sillä terveenä taitaa taas tämä homma jäädä mappi ö:hön... ;)

Blogin päivitys, part 4:

Revontuli-huivini no 2. Liukuvärjättyä lankaa kutoessa on aina kiehtovaa ja jännittävää seurata miten värit osuvat kuvioihin. Olisin ehkä halunnut enemmän sinistä ja liilaa mukaan, mutta kun etukäteen ei pysty tietämään miten värijuoksut osuvat niin... Päätin että käytännöllisyyssyistä tein huivin yhtä mallikertaa pienemmäksi sillä käytän huiveja nimenomaan kaulahuivina. Edellinen huivinihan on tehty ohjeen mukaan ja on takin kanssa hieman liian runsas. Sekin huivi on silti kovassa käytössä, se on siirtynyt koti- ja unikäyttöön. Aluksi mietin tämän huivin kanssa että onkohan liian räikeä jopa minulle, mutta käytössä olen havainnut että pikemminkin tämä on juuri minulle täydellinen ja sopii kaikkiin vaatteisiini. Kovassa käytössä siis on ja tykkään.

Vironvillasta tykkään ylipäätään huiveissa todella paljon. Olen aikeissa kokeilla myös pipona ja lapasina jahka saan aikaiseksi.  Ja olen ostanut myös kiekon tämänväristä hahtuvaa mutta edellisen postaukseen liittyen, en oikein osaa aloittaa kerran epäonnistuneen kokeilun jälkeen. Lanka katkeili koko ajan ja sitten selvisi että sitä pitäisi vissiin kutoa kaksinkerroin. Joten lankaa pitäisi keriä ja sitten vielä sovitella liukuvärjätyt värit kohdilleen. Menee siis liian hankalaksi. Täytyy katsoa jos saan aikaiseksi ostaa toisen kiekon joltain Tallinnan reissulta. Jos joku on jossain vaiheessa sinnepäin menossa niin minua kannattaa kysyä mukaan. Tällä hetkellä perjantait yleensä sopii parhaiten. Todennäköisesti lähden anyway helmikuun loppupuolella, mutta kokemuksesta olen oppinut "you never know..."

Kuinkas ollakaan, kadonnut omatekemä vihreä lapaseni löytyi kuin löytyikin kaupasta jossa olin pari viikkoa sitten. Enpä olisi uskonut vaikka joku kutina mulla oli että se saattaisi löytyä. Kyllä voi pienestä ihminen ilahtua! Kovan onnen lapaset ovat nimittäin kerran aiemmin kadonneet ja löytyneet. Täytyy pitää niistä vastedes parempaa huolta. Akateemisesta en sitten ihme kyllä ostanut kirjaa, yksi oli liian kallis ja toinen loppu. Saatanpa tilata netin kautta mutta olisi hienoa ensin plärätä kirja läpi jotta näkee onko se oston arvoinen. Kangasta tuli ostettua hieman ja pari vetskaria pussukoihin joita olen innostunut värkkäämään käsitöitä ja miksei muutakin tavaraa varten. Flunssa ei ihan tykännyt pakkasreissustani kaupungille mutta toisaalta josko se vähän olis pakastanut pöpöjä pois? :)

Mutta nyt asiaan. Neulepäivitys Part 3:

Kolmiohuivi lehtikuviolla vironvillasta. Malli oma, mukaeltu Shetland Trianglesta. Syksyn tullen alkoi taas kiehtomaan ruskan värit, ja uuden asuntoni ikkunan alla kasvavien vaahteroiden muuttaessa väriään kaipasin isoa lämpöistä ja maanläheistä villahuivia, ja inspiroidun tekemään tämän. Halusin lehtikuvion joka suurenisi kuvio kuviolta ja niin onnistuin kuin onnistuinkin tekemään! Lopputulokseen olen erittäin tyytyväinen, syksyllä tuli käytettyä huivia kovasti. Hassua että sitten lumentulon en ole osannut tuota "syksyistä" väriä käyttää. Ensi syksynä sitten taas? Toivottavasti kuitenkin jo aiemmin.

Käsityömessun ostoksia. Asun nykyään lähellä messukeskusta joten lähdin ex-tempore piipahtamaan messujen viime tunteina paikalle. Kumman nopeasti sekä aika että raha niillä hurahti ja ylläolevissa kuvissa on ostot siltä reissulta. Yllättävän vähän lankaa kuitenkin, niistä ei ole vielä tullut mitään tehtyä. Vierastan tuota hahtuvalankaa kun en osaa sitä käsitellä enkä oikein tajua miten siitä saisi huovutetut lapaset. Ilmeisesti pitäisi keriä osa ja kutoa kaksinkerroin?

Peppi-kaulakoru on aarteeni jota olen pitänyt melkoisen paljon. "Anna Pusu" -niminen koju tekee hauskoja koruja mistä tahansa kuvasta, saa tilata mittatilaustyönäkin halutessaan. nettisivut löytynee googlaamalla. Kelttiäiset korvakorut ja "Miul on neuloosi" -pinssi ovat olleet myös kovassa käytössä. Hyviä ostoksia siis. ;)

Olen hengissä ja voin kohtalaisen hyvin, vaikkakin nyt olen jälleen sairaana, flunssan paholainen iski. Traditionihan on pidempään ollut polkata vain sairaana. Tämä johtunee siitä että muulloin ei ole aikaa eikä malttia siirrellä kuvia ja naputella näitä neulejuttuja koneelle. Olen muutenkin ollut melko kiireinen muuton ja uusvanhan työni puitteissa, ja ollut ilman tietokonetta ja nettiä myös pitkän tovin. Muutoksia on elämään mahtunut ja ne ovatkin hyvin vieneet polkkausaikaani ja energiaani. Olen melko ahkeraan kaiken muun kiireen ohessa neulonut kuitenkin ja jopa pariin neuletapaamiseen osallistunut Ogelissa.

Tallinnaan sain myös itseni roudattua tämän kuun alussa, ja vaikkei pitänyt paljoa lankaa ostaa niin 2 kg lähti takaisin Suomeen. Vironvilla jäi Sada Marketiin sillä minua miellyttäviä värejä ei näkynyt  tällä kertaa. Liann Löngadista lähti yksivärisiä ohuita sukkalankoja, mutta Karnaluksista lähti sitten paksua 100% villalankaa oikein olan takaa.

Arvatenkin usean kuukauden kestäneen hiljaiselon aikana on tullut värkättyä yhtä sun toista. Enää en muista tarkkaan milloin mikäkin on valmistunut, millä puikoilla olen tehnyt ja hyvä jos lankamerkkiäkään pystyn muistamaan. Omasta päästä syntyneet tekeleet ovat alkaneet yleistyä ja ohjeen mukaankin tehdessä alan yleensä säveltää omiani. Aina en sitten muista oliko mulla joku ohje vai ei. Erilaisia valmistuneita neulomuksia taitaa olla parisenkymmentä joista osa on yhä kuvaamatta. Mutta aloitan pikkuhiljaa päivittämään kesän ja alkusyksyn tuotoksista tänne tammikuulle. Joten tässä part 1, olkaat hyvät!

Itsetehdyt kynsikkäät, ei mitään muistikuvaa oliko ohje vai sävelsinkö omasta päästä, tehty mm. Suomenlinnassa kaatosateella muurin ikkunalla istuen myrskyltä suojassa.

Tallinnasta elokuussa ostetut lapaset, aivan ihanat!

Pellavapipoon tehty virkattu kukkakoriste, joita innostuin kesällä virkkaamaan oikein olan takaa. Pinsseille on löytynyt näiden myötä uusi elämä.

Palma-langasta tehty puuvillapipo. En muista kuollakseni taaskaan mistä kuvion nappasin, tunnistaako joku?

Sama pipo kukalla somistettuna. Miten niin turkoosi yksi lempivärejäni? ;)

Alkukesästä esitelty pipo taas virkatuin kukkasin ja pinssein koristeltuna.

Ranta- ja puistoelämän hurmaa kesällä -09. Kutimet ja lankaa aina mukana. :)

Lankamaailma Nordian kesähankintoja, kehnonpuoleisesti näistä on toistaiseksi tullut kudottua. Kynsikkäät on tehty ja yhdet lapaset tuloillaan vaikkakin pahasti ufoutuneet.

Puuvillalangan huumaa, tämä oli kesän uusi hurahdus.

Anttilasta tehty löytö kutimille. Oikeasti meikkilaukku mutta mun mielestä kudinlaukku, ei tule puikot läpi!

Queen of cup -sukkaohjeesta napattu kuvio tuotti oikean kunnon smurffipipon. Lempipipoa tästä ei ainakaan vielä ole tullut mutta tulipa kokeiltua. Lanka jostain ale-marketin laarista napattua puuvillasekoitetta. Kukkanen Palmaa.

Ja taas virkatuin kukin somistettu pipo, lankana Tennessee ja pipo jo aiemmin esitelty. Uudessa kodissa, juuri muuttaneena. <3

Serpentine Mittens oli muistaakseni näiden kämmekkäiden ohje. Lankana pätkärääkättyä seiskaveikkaa. Kuvattu Suomenlinnassa jossa tänä kesänä kävin pariin otteeseen viettämässä kaunista kesäpäivää uiden, auringossa lojuen ja kutoen. Meri. <3

Lapaset, palmikkokuvio napattu Katiijan blogin kämmekkäistä, lankana Titan wool, 100 % merinovilla, jonka ostin 2v sitten Tallinnasta. Hyvät aluslapaset superpakkasille ja sellaisenaan kevyemmille pakkasille. Toinen lapanen katosi muutama päivä sitten, nyyh. Jaksaisko kutoa uuden parin? Ja riittääkö lanka? Liann Löngadissa oli tätä samaa väriä yhä.

Talviaikaan siirtymisen huomaa kun valo ei enää riitä kutomusten kuvaamiseen. Nämä kovan onnen "rumasukat" syntyivät aika pitkällisen piinan tuloksena. Käytin Hyvän olen neulekirjan polvisukan ohjetta ensin mutta sukista tuli ihan liian löröt joten purkuun menivät ja tein aloituksen 84 silmukan sijaan 74:llä ja kavensin melko lailla omasta päästäni. Sukka no 2 olikin sitten paljon kapeampi sillä pitkän tauon jälkeen oli käsialani jostain syystä tiukentunut. Jouduin siis tekemään muutaman raidan enemmän jotta pituus olisi näissä kutakuinkin sama. Väriyhdistelmistä en ollut itsekään ihan vakuuttunut mutta nyt valmiina täytyy myöntää että tykkään peppi pitkätossumaisesta vaikutelmasta joka olikin tavoitteenani. Paukkupakkasilla legginsien ja pikkumyy-kenkien kanssa löymätön yhdistelmä, pysyy pohkeet lämpöisenä. Lankana on Noron Sock Kureyon. Pienenä pettymyksenä joudun toteamaan että toisen varpaan jouduin jo parsimaan, en tiedä oliko kenkäni hanganneet vai onko lanka tosiaan noin kehnosti kestävää. Parhaiksi sukkalangoiksi ovat osoittautuneet Fabelit ja Ilun 75% perussukkalangat. Kaikki silkki/bambu yms sekoitteet ovat suureksi pettymyksekseni hajonneet melko nopeaan. Olkoonkin kovassa kulutuksessa tai ei. Jatkossa siis tiedän mitä lankoja käytän rakastamiini ohuesta langoista kutomiini sukkiin. ;)

Jatko-osaa ette ehkä joudu kovin kauaa odottelemaan sillä latasin kerralla kaikki löytämäni neuleaiheiset kuvat vuodatukseen joten pahin kompastuskiveni blogin päivitykseen on jo ylitetty. Jos haluat lisätietoa jostain yksittäisestä kutomuksestani niin laitapa kommenttilaatikkoon kysymyksiä tulemaan! Hyvää tätä vuotta kaikille!

Voih ja oih, Tikkurilan Prismassa tuli sattumalta käytyä eilen lankaosastolla ja sieltä sitten tarttui vielä pari rakastamaani petroolinsinistä Rose-mohairia kaksi kerää sekä alessa ollutta vihreätä Tennesseetä, jota olin normaalihintaisena pyöritellyt sormissani. Voi huokaus... Värit eivät oikein toistu tässä, mutta eipä voi mitään. Kuvassa myös tämän päivän työn tulos, puretut Noro-raitasukat. Ne tuntuivat uhkaavan löröiltä joten totesin että parempi purkaa ne heti eikä viidestoista päivä ja aloittaa uudestaan pienemmällä silmukkamäärällä. Saapi nähdä milloin se päivä koittaa kun uudestaan tartun tuohon työhön, en nimittäin pidä purkamisesta yhtään...

Tänään sattui ja tapahtui sellainen mukava tapaus että tapasimme Marsun (Nice Factor -blogi) kanssa viimein, ja kuinka ollakaan Pakkoneuloosi -paidan vaihdettua omistajaa, läksimme Tarjoustaloon katsastamaan uusia lankoja. Ihme kyllä kummankaan ostoskassiin ei tarttunut tällä erää yhtään lankaa, sen sijaan Marsu bongasi melkoisen päheet farkkulegginsit joissa oli painokuviona farkun kulutukset, saumat ja taskut. Nehän oli sitten pakko ostaa! :D Pisteenä i:n päälle Marsu kuskasi minut vielä Pasilaan, palvelu pelasi siis mainiosti, kiitos paljon! ;) Neuletapaamisiin täytyisi tässä kesän aikana yrittää itsensä patistaa sillä syksyllä olen taas niin buukattu iltaisin että en taas pääse mihinkään. Noh, olihan niitä tapaamisia sitten lauantaisinkin. Nyt kun vielä muistaisi milloin oli mikäkin!

Traditionaaliseen tapaan olen täällä taas polkkaamassa kun flunssa iskee... Olen jo toipumassa mutta pöppiäinen köhii ja nukkuu vaan kaiket päivät. Selkeästi pääsin vähemmällä vaikka kamala kurkkukipu monta päivää ei paljoa minuakaan naurattanut. Varsinkaan järvimaisemissa buranien loppuessa kesken kaiken. Jos jotain hyvää niin eipä niin paljon harmita sairastella kun ulkonakin on melkoisen koleaa. Joten siinä mielessä hyvä ajoitus.

Kesä on kyllä vauhdilla tullut ja kaikenlaista pientä kivaa on touhuttu. Kesäkuun aloitin käsityökurssilla, jossa eritoten kiinnostuksen aiheenani oli huovutus ja värjäys. Oli myös kiva virkata ja ommella pitkästä aikaa. Minullahan on vaatetusalan koulutuskin mutta en ole vuosikausiin hyödyntänyt sitä. Ompelukonekin on pölyyntymässä ollut jo vuosia korjausta ja huoltoa odottamassa. Äitini sen sijaan osti itselleen viimein oman koneen, ja sitäkin on tullut pikkasen lainattua. Ja varmasti tulee jatkossakin lainattua sillä kankaita ja tuunattavia vaatteita löytyy nurkista lankojen lisäksi melko kiitettävästi vaikka kirppiksellekin lähti iso säkki mokomia. Käsityökurssin tuotoksena syntyneet penaali ja virkattu kassi ovat löytäneet täsmäkäytön neulomusten ja puikkojen säilytyspusseina, mä niin tykkään niistä! Mustan kankaan kloriittivärjäys ja vapaa konekirjonta tuottivat yllättävän hauskan tuloksen ja sainpa lempibändini nimen inspiroimaan käsitöitänikin!

Kutimet ovat pysyneet yllättävän hyvin menossa mukana, ja pyhistä päätöksistä huolimatta lankaholisti sortui eilen melko mittavaan varastontäydennykseen kun halvalla sai. Selittääköhän kukaan alkoholisti koskaan näin ontuvasti juomistaan? No, vahinko on jo tapahtunut ja  kilo lankaa edellisten lankavuorien lisäksi hommattu. Tämän kesän uusin juttu on itselleni ollut kesälankojen löytäminen, pellavan lisäksi on nyt testattu bambun ja puuvillan kutominen ja koukkuun jäin, pentele. Eilinen ostohairahdus tapahtui kotikauppakeskuksessa ensin Tarjoustalossa Novitan uusinta noromaista villalankaa ihastellessa ja sitten Anttilan alennusmyynnistä vielä tuli hamstrattua saman firman bambulankaa oikein olan takaa. 

Kesäisen aherruksen tuloksia laitan tähän kuvien muodossa, ja viime aikojen traditiossa pysyen, en jaksa sen kummemmin kertoa yksityiskohtia, jos kiinnostaa jotakuta niin kommenttilootaan kysymyksiä tulemaan vaan! Tässä siis kesän tuotoksia, olkaat hyvät:

Käsityökurssin tuloksia, hanhipussi toimii vessapaperin säilytystelineenä, oranssit ja keltaiset kankaat ovat itsevärjättyjä. Muse-penaali osoittautui aivan sattumalta täydelliseksi puikkopussiksi ja opin maailman helpoimman tavan kiinnittää vetoketju, mahtavaa. Virkattu kassi inspiroi pitkästä aikaa virkkaamisen pariin, langat ja ohje olisi, nyt kun vielä saisi aikaa ja energiaa yllinkyllin.

Ensimmäiset tiskirättini Novitan Bambusta. Ylimmäinen versio meni kaverille osana häälahjaa, alimmaisen piti mennä pariksi sillä en pidä yhtään beigen väristä, mutta jälki oli niin epätasaista etten tohtinut tätä antaa. Uutta kotia sille odotellessa, onpahan joku lahja takatassussa jos kutsu jonnekin käy. Bambulankaa on nyt ostettuna jotta saisin pari kivanväristä itsellekin. Ja muutakin bambuista on tulossa. Puikkokokosuositus on mielestäni oudon iso. Itse ajattelin käyttää kakkosta jatkossa. Ehkäpä käsialani on vain tosi löperöä?

Ensimmäinen puuvillatekeleeni (noh olihan se yksi pipo puuvilla-sekoitetta... mutta tämä on 100% ja ohuempaa), lanka Novitan Tennesee, malli omasta päästä. Taas törmäsin siihen että vaikka kudoin puikkosuositusta pienimmillä vehkeillä niin tuli turhan löröä. Pipo on nyt sitten ihan reggae-mallia vaikka tarkoitus oli sellainen smurffimaisempi look. Noh, oppia ikä kaikki, on tätä silti käytetty sekä kylmyyden että bad-hair-dayn selättäjänä.

Varvastossusukat, kirjasta Hyvän olon neuleet. Ekasta tuli liian pitkä, kantapää kupruilee, menee siis hieman purkuhommiksi jahka tokan saan valmiiksi. Tokan sukan kudoin bambupuikoilla ja käsialasta tuli löysempää ja epätasaisempaa. Jotenkin tuntuu hassulta kutoa sellaisilla 2 koon hammastikuilla vaikka bambupuikoista muutem tykkäänkin. Päätkin ovat niin terävät että kutominen on hankalampaa. Pitää kuitenkin kokeilla kaikkea... Lankana sukissa on Fabelia.

Että tällaista täällä on puuhattu. Ja kuten kuvista näkee niin puistossa ja rannalla on jaksettu väsäillä ja lukea. Twilight-sarjan vika kirja on melkein loppu ja suru tulee kun sen saa luettua. Mikäs sitten tilalle? Vinkkejä? Tallinnaan en ole vieläkään päässyt mutta olen aikeissa mennä pian. Ainoa vaan että lankaa ei saisi ostaa yhtään. Varsin mahdoton tehtävä. Ehkä. Parit puikot saisin kyllä hankkia. Nyt aurinko näyttää paistavan parvekkeelle, äkkiä aurinkoon siis! See you murmelit!

Eilen tarkoituksenani oli mennä vain "vähän myöhemmin" Ogelin neuletapaamiseen, mutta uni maittoi edellisen yön "mä sittenkin teen tän huivin loppuun ja ihan nopeesti pingotan" - huhkimisen jäljiltä sen verran hyvin että ehdin nipinnapin paikalle noin kymmenen minuuttia ennen kaupan sulkemista. Mukavasti siinä ehti kuitenkin muutaman sanan ja lankakerän vaihdella paikallaolijoiden kanssa. Kauppa ei mennyt runsaan ostelijamäärän vuoksi kiinni kuitenkaan ihan tasalta joten en minäkään ostoitta ulos päässyt tälläkään erää. Vaikea oli vastustaa houkutuksia jotka olivat vain 1€/kerä, ja joita tuli jo edellisellä kerralla katseltua. Seliseli taas, mutta edullista oli. Mukava oli jo toistamiseen ihmisiä tavata, kiitosta vaan paikallaolijoille. Ensi kerralla laitan herätyskellon soimaan, enkä yöllä pingottele huiveja tai heiluttele puikkoja... ;)

Kotona huomasin että harmaa Mambo ei ollutkaan tismalleen samaa harmaata Mamboa kuin piponi, ja langan koostumuskin on hivenen toisenlainen, se on jotenkin lörömpi. Vaan eipä tuo haitanne, teen lapaset itselleni, kun harmaa-oranssit jo tosiaan matkasivat muualle käsistäni. Niin ja lankaahan on yhteensä 350g, joten ehkäpä tulee tehtyä pari muutakin juttua lapasten lisäksi (muistaakseni tarvitsin lankaa alunperin n. 4g...). Sain tehtyä yhtä sun toista muutakin valmiiksi viikonlopun aikana, ja kuvattuakin, mutta nyt en jaksa tämän enempiä kirjoittaa. Sen sijaan saatte ihmetellä huomaatteko pipon ja kerän värisävyn eroa kuvassa, ja vilautuksen pingotuksessa olevasta Minttumaarista. Tällä erää oli nastoilla kiinnittäminen melko työlästä, Revontuli oli huomattavasti helpompi. Niin, ja miksikö nastat? Olin jo uudestaan hukannut kerran löytämäni nuppineulat. Sama pää kesät talvet...

Näetteks te saman minkä minä?

Todistusaineistoa yön pimeinä tunteina tehdystä työstä Minttumaarin parissa. Nastat pongahtelivat pois, niinkuin näkyy, mutta joku oli vaan itsepintainen ja hiki päässä tunki niitä moneen kertaan takaisin... Pingottaessa yritin muotoilla huivia hieman leveämmäksi ja vähemmän syvemmäksi, ja se onnistuikin mielestäni aika hyvin. Saa nähdä miten huivi käytössä käyttäytyy tuon suhteen. Olisiko kellään mitään vinkkejä miten pingotuksen saisi pysymään mahdollisimman pitkään? Jälkikäteen huomasin että sattumalta Brasilia-pyyhkeet ovat melko sävysävyyn huivin kanssa. :D 

Lyhyestä virsi kaunis. Tässä lanka- ja neuletarvikeostokseni viime viikolta Tallinnasta ja Oulunkylän Lankamaailma Nordiasta kuvallisessa muodossa. Volaresta on muotoutumassa jo kutomuksia, oranssia ja sinistä lankaa ostin molempia 5 kerää vaikka kuvassa on muutama vähempi. Oranssista on tulossa mm. miesten lapaset, keskeneräinen työ on kuvassa silmukkapidikkeen takia. Ogelista ostamani lanka on oikeassa yläkulmassa oleva 200g turkoosi vyyhti, muut langat ovat Tallinnasta. Lisätietoja halajaville on postaus hinnoista yms alempana. Ja toki saa kysyäkin halutessaan lisää. Napit unohdin asetella kuvaan mukaan joten näpsäsin nopeasti kuvan vain niistä. Akku loppui siirtovaiheessa joten katsotaan jaksanko kuvan niistä tänne vielä samaan postaukseen ladata. Kuvat saaliista on tässä ilman salamaa ja sitten salamalla kun en osannut päättää kumpi versio on parempi/pahempi. Toinen on liian tumma ja toinen liian kirkas, päättäkää te kumpaa katsotte.

p.s. Harmaata Mamboa yhä kaipaan n. 4m pätkää. Tuo oranssi peukku ei enää päivänvalossa näytä kivalle vaikka yritin jotain resoriakin siitä lisäillä yhtenevämmän vaikutelman toivossa. Toimisi ehkä sileällä neuleella, vaan ei oikein miellytä silmääni kalanruotokuvioisessa lapasessa...

Ja tässä ne napit jälkijunassa editoiden mukaan...

Otsikon mukaisesti tarvitsisin pienen nöttösen harmaata Novitan Mamboa. Otin riskin, ja sen sijaan että olisin kutonut sileät peruslapaset langasta jota oli 80g, kudoin kalanruotolapset Villaeläimen blogista. Luin jostain toisesta blogista että lankaa oli mennyt 80g ja tein mallin samalla lailla jättäen resorin pois. Noh, yhden peukalon verran puuttuisi lankaa ja jo kokeilin jos tekisin peukalon pään toisesta väristä. Mustaa ei ollut joten taitaapi olla niin että nuo muut värit näyttävät todella typeriltä. Ja ehkäpä se mustakin olisi ollut huono ratkaisu... Joten jos jollakulla löytyisi jämälankaa n. 10-20g niin täällä löytyisi koti joka ilolla ottaisi nöttösen vastaan. Vaihdossa toki antaisin mielelläni jotain vastaan. Vaikka vastaavan määrän kolikkoina kuin tuo langan osuus kerässä tms? Ja voin nöttösen jostain hakea jos sellainen pääkaupunkiseudulta löytyy. Ja isommankin kerän., täyden tai vajaan voisin lunastaa jos sellainen tarpeettomana jollain on.

Ja nyt kun vauhtiin pääsin niin myös oliivinvihreää Mamboa voisin tahtoa 30-50g, omaan sitä nyt 60g ja mietin kyllä että tekisin raitalapaset. Harmaan kanssa en halunnut sitä sekoittaa mutta kattoo nyt mitä keksin. Tärkeintä olisi kuitenkin saada se pienen pieni nöttönen harmaata, uskoisin että alle 10g riittäisi sekin . Että voi kenkuttaa kun noin vähän puuttuu, eikä raatsi enää purkaakaan ja aloittaa alusta.

Edit: itse asiassa mittasin toisen langan avulla että tarvitsen lankaa 2m/lapanen, eli yhteensä 4 m riittäisi, eli n. 4g. Kudoin sitten kuitenkin malttamattomuuksissani peukalonpäät kahdella eri langalla, ja oranssi näyttää yllättävän kivalta... :D Mutta silti voisin sitä harmaata haluta vähän jos jollakulla piisaa ylimääräistä. ;)

Tänään on tapahtunut kaikkea kivaa. Sain mm. yllättävältä taholta kehuja minun tekemistäni asusteista, Novitan Mambo-lippistä ei uskottu omatekemäksi, ja sitten sain tilauksen lapasista jotka olivat kädessäni! Näin niitä tippuu, ja huomenna tiedän jo että lisää piisaa. Olen puhkiväsynyt joten enempiä lätinöimättä, tässä lopuksi vielä kuva uusimmasta rakkaudesta. Onko tää näin kivan tuntuinen kutoessa niiden käsittelyjen takia vai miten se on niin ihanaa? Kyseessä siis se ripulin... eiku sinapin- tai viljankeltainen kerä (Kopparburg tms...). Nyt iski sellanen tänka på vaan että josko en raatsisi sittenkään tehdä tästä sukkia vaan käsineet. Tuo Froot loop -neulekuvio sopisi siihenkin... Täytyy kelata, vielä on varaa muutama kuvio tehdä ennen päätöstä. Olisko jollain mielipide tähän? ;)

Huihai, aikas huonosti olen nyt tänä kesänä panostanut neulomiseen ja bloggaamiseen, tosin täytyy mainita että aiemmin en ole kesäisin kutonut lainkaan ja tämä on ihka-ensimmäinen kesä jolloin minulla on blogi. Skål på den saken! Neulomukset ovat kovasti matkanneet ympäri Suomea, ja maailmaakin, mutta kovin hitaanlaisesti ovat matkoilla aikeistani huolimatta edistyneet. Pari vyyhtiä sentään olen saanut kerittyä, toisen laivamatkalla, ja toisen teltassa kun ei enää nähnyt kutoa.

Tänään viimein koitti se historiallinen päivä että ensimmäinen kesän aikana aloitettu tuotos on valmis! Ja mitä siihen vaadittiin? Se, että ensin palasin tylsään arkeeni lomilta, ja lisäksi sairastuin ja jouduin jonottamaan lääkärille tuntitolkulla, joten oli aikaa tehdä sukat valmiiksi päättelyjä myöten. Ja tehdä pitkä pätkä myös toista alkukesästä aloitettua tuotosta. Uutta neulomista haluaisin kovasti jo aloitella mutta yritän malttaa vielä pitäytyä keskeneräisessä. Sairasloman huono puoli oli se että eksyin myös Menitaan "kotimatkalla" pällistelemään syksyn lankoja. Ja niinhän siinä kävi että vaikka rahat oli loppu niin lankapussi kädessä kaupasta ulos lähdin. Mutta kun... siellä oli lempilankaa ihanissa väreissä!(seliseli) Garnstudion Fabelia siis tarttui mukaani pari kerää ja polvisukat kavennuksineen kaikkineen olisi tarkoitus tehdä. Ohje on jo tovin ollut odottamassa. Vogue Knitting meinasi lähteä mukaani Stockalta, siellä kun on yksi lempibloggaajani päässyt esittelemään suunnittelijan taitojaan kahdessa upeassa taidonnäytteessä. Puhumattakaan aivan ihanasta istuvasta neulejakun ohjeesta jonka ajattelin itselleni rustata. Alkaisinkohan siis olemaan valmis muuhunkin kuin sukkiin, lapasiin, huiveihin ja pipoihin viimein? VK jää odottamaan palkkapäivääni, toivottavasti niitä vielä sitten yhä on. Ja joudutte taasen hetkosen odottamaan että saan kuvattua tuotokseni ja ostokseni mutta perästä kuuluu! Ja jos vihaankin syksyä koska se tappaa kesän, niin ainakin se innostaa minua taas lankojen ja kutomusten pariin kaiken maailman kotkotusten sijaan! ;)