Syys on saapunut vaikka yllättävän lämmintä keliä pukkaa yhä. Lähes joka kerta ulos mennessäni yllätyn kun keli näyttää sisältä katsottuna todella kolealta ja ulkona paljastuu että olisi ne sandaalit sittenkin voinut taas laittaa! Ehkä voisi ikkunan avata ja tunnustella lämpötiloja ennenkuin vetää ne rakkaat maiharinsa villasukkineen jalkaan... Muistan kuitenkin selkeästi että viime syksy oli vielä lämpimämpi sillä muutin syyskuun lopussa, päälläni kesävaatteet ja aurinko paistoi ihanasti vielä monta päivää sen jälkeenkin. Toivoisin että säänhaltijat soisivat samalla lailla vielä pari viikkoa lämmintä keliä ennen lopullista luisumista talveen, kylmyyteen ja pimeyteen. Syyskuu on jostain syystä aina ollut minulle se vaikein kuukausi vuodessa. Kesälle hyvästien jättö on itselleni kovin rankkaa, tänä vuonna on kuitenkin vähän helpompaa sillä kesä oli pitkä, kuuma ja aurinkoinen, eli juuri sellainen mistä pidän.

Syksyn tulon kuitenkin huomaa yleensä myös siinä että neulomisinto kokee uuden kukoistuksen kun kelien myötä villa jälleen inspiroi. Tänä vuonna neuloin koko kesänkin (vaikken ehkä ihan niin paljoa kuin edellisenä kesänä), ja tahti on jatkunut viime päiviin sellaisena tasaisen leppoisana. Sain lopetettua uusimman valmistuneen työni jo pari päivää sitten ja kutomishinku on kovasti koko ajan päällä mutta nyt iski ihmeellinen runsaudenpulasta johtuva neuleahdistus. Lankoja on omasta takaa miljoona vaihtoehtoa, samoin malleja, mutta en osaa millään päättää mistä aloittaisin mitäkin työtä. Ja sormet syyhyää uutta neulottavaa mutta mitään ei tapahdu. Ravelrystäkään ei ollut apua kun yritin pitkästä aikaa siitä saada tukea ahdistukseeni. Jotenkin huomaan että kesälangat ja mallit ovat yhä päässäni ja on vaikea suhtautua paksuihin lankoihin ja tulevaan talveen, vaikka samaan aikaan olisi kiva kutoa jotain jo valmiiksi siihen ennenkuin kylmyys alkaa. Ja vaikka ohjeita on pilvin pimein niin silti tekisi mieli taas itse improvisoida ja suunnitella omia ohjeita, mutta ei jaksaisi sitäkään työlästä projektia aloittaa kun ei enää kesän jäljiltä muista edes kuinka monta silmukkaa minkäkin paksuiselle langalle pitäisi luoda aloitukseen... Kai sitä pitää joskus tästäkin asiasta mahdollisimman vaikeaa tehdä?

Inspiraation ja hetkeen tarttumisen puuskaa odotellessa esittelen kuitenkin nämä kämmekkäät jotka sain tehtyä ja kuvattua jo viikkoja sitten.

Lankana ihana Kirjopirkan sukkalanka, kämmekkäiden ohjeena Serpentine Mitts, sukat jo aiemmin esitellyt Sunday Swingit omin modauksin. Viimeisen kuvan sukista laitoin jotta näette a. sukat viimein valmiina (esittelin ne niin että toinen sukka oli varpaita vailla), b. että näette nykyään minua kerta toisensa jälkeen vaivaavan "käsiala löystyy löystymistään" -syndrooman joka on nykyään edessä joka hemmetin paria vaativan työn kohdalla. Lopputulos näkyy hyvin sukkakuvassa, tismalleen samoin silmukkamäärin saa aivan erikokoiset sukat. Kertokaas mulle joku hyvä vinkki miten tästä vaivasta pääsisi eroon? Puikkoina taisin näissä molemmissa töissä käyttää kokoa 2.

Kirjopirkkaa ei muuten saa mistään Helsingissä mikä on todella hanurista, sillä pidän lankalaadusta että väreistä todella paljon, ja hintakin on kohtuullinen. Valittelin asiaa sekä Sypressissä (josta en nykyään löydä mitään ostettavaa) että Taito-Shopissa jossa valitukseni toivottavasti otettiin vakavaan harkintaan, lupailtiin ainakin että yrittävät lankaa sinne tilata. Tylsää että Tampereen liikkeestä tuota lankaa löytyy runsain mitoin mutta täältä ei. Onneksi ostin edes ne 2 kerää kesällä, enemmän olisi pitänyt.

Ja kun valittamisen makuun pääsin niin osaako joku neuvoa mistä johtuu että blogspotin sivut takkuavat kerta toisensa jälkeen? Moni suosikkini on siis jäänyt jo kuukausitolkulla tsekkaamatta kun kone alkaa samantein pykiä oikein urakalla. En tykkää.

Kaikesta valittamisesta huolimatta elämässä on nyt kaikkea kivaa menossa, uusia harrastuksia, uusia ihmisiä sekä muutoksen tuulia ilmassa monella tasolla. Pikkaisen jännittääkin jotkut asiat, mutta eiköhän kaikki käänny tavalla tai toisella parhain päin. Ainakin toivon niin. Omenaista syksyä kaikille!