Tänään on ollut sellainen päivä että olen halunnut olla vain yksin ja rauhassa kotona, mietiskellen omiani, joten jätin viikottaisen neuletapaamisen tällä kertaa väliin muiden torstaiharrastusten ja -menojen lisäksi. Sinne ehtii sitten joskus taas, olen vain niin tottunut käymään tapaamisessa joka viikko että rutiinin rikkominen ilman "pätevää" syytä tuntuu melkein siltä kuin tekisin jotain väärää. Hassua miten sitä alkaa tuntea velvollisuutta jopa harrastuksiin, vapaamuotoisiin tapaamisiinkin!

Sosiaalisesta erakkotunnelmasta huolimatta uskaltauduin kuitenkin illalla ulos mennäkseni vesijuoksemaan, ja voi veljet mikä keli siellä olikaan. Liukkaalla jäällä lipsuttelu jalkani on kanssa on todella rasittavaa, pelkään kuollakseni että kaadun ja jalkani vammautuu uudestaan. Huomenna ostan lisää aikaa matkalippuuni enkä kulje enää ratikka- ja bussipysäkkiä kauemmas, en edes tuota yhtä pysäkinväliä uimahallille. Rakastan talvea jos on lunta ja pakkasta mutta näitä jäisiä vesi-loska-säitä vihaan vaikken olisi edes jalkavammainen. Alan jo toivoa että voi kun se kevät tulisi äkkiä ja sulattaisi kaiken, kaipuu kesäänkin iski kun menin pitkästä aikaa Villaviidakon blogiin kun en ole muistanut muuttunutta osoitetta päivittää suosikkilistalleni, (hyvä että Emma kommentoit edellistä postausta ;) ) ja katselin vanhoja postauksia kesästä asti. Pyöräily ja meressä uinti ovat asioita joita nyt kaipaan, ja jotka olisivat jalallenikin hyväksi. Hölkätäkin saisin jo varovasti mutta täytyy parempia kelejä odotellessa tehdä sitäkin vain kuntosalilla. Huokaus, kesää odotellessa siis esittelen seuraavat talviset tamineet.

Tammikuun viimeisinä päivinä sain edellisen postauksen säärystimien lisäksi valmiiksi kuudennet parit huovutettuja lapasia, tällä kertaa Purosta. Nämä onnistuivat todella hyvin, mutta en oikein ymmärrä miksi ostin harmaa-valkoista Puroa kun en kauheasti tuosta yhdistelmästä tykkää. Kai se oli se maaginen "kun halvalla sain" juuri tuota väriä ja ostin samalla harmaata Tempoa joka sitten sopii näihin lapasiin? No niin tai näin, ei kai se pahaa tee vaikka olisi yhdet tämänvärisetkin lapaset, tuleepahan käytettyä harmaita pipoja ja huiveja ehkä enempi välillä.

Tässä alkutilanne:

Sitten ekan huovututuksen jälkeen 45 astetta ja lyhyt ohjelma:

Toinen huovutus, n. 48 astetta ja lyhyt ohjelma, pelästyin että tuli taas liian pienet:

Huoli oli kuitenkin turhaa kun hiukan näitä venyttelin niin näistä tuli juuri täydellisen kokoiset, tässä toinen kädessä, toinen vielä venyttämättä:

Ja valmiina molemmat kuivauksen jälkeen:

Huovutetut lapaset, malli oma sovellus yrityksen ja erheen kautta
44 silmukkaa, eka rivi nurin, loput oikeaa, 29 krs, peukalo 8s, 29 krs + kärkikavennukset aina reunoissa
peukalo 17s 16 krs + kärkikavennukset kolmesta kohtaa
Puikot 6 pyöröaddit

Huovutus: 2 kertaa pesukoneessa lyhytohjelma, ensin 45 astetta, toisella kertaa n.48 astetta

Fiilis loistava, viimeinkin tuli täydelliset lapaset, ja huovutuskertoja vain 2 aiempien kolmen tai neljän sijaan. Tästä voi parantaa vain saamalla kertalaakista huovutuksen kohdilleen mutta aion olla tosi varovainen jatkossakin edellisten vihreiden Puro-lapasten kutistuttua ihan liikaa. Ainoa mikä harmittaa on että tuo väri ei niin kolahda. Puroa en nyt aio kuitenkaan ostaa lisää, en aio kannattaa huimia hinnankorotuksia missään nimessä, katson jos sopivaa väriä jossain alennusmyynnissä sitten joskus tulee vastaan. Ja varastoissa on yhä langanjämiä sekä Puroa että vastaavaa Creative Filziä joista vielä voisi värejä sekoittamalla vastaavalla reseptillä tehdä lapaset jos hinku iskee. Olen kylläkin jo paraikaa kutomassa kaksia huovutettuja lapasia Menitan ostoista jotka hyppäsivät heti puikoille, joten ei tää putki ihan vielä ole loppumassa. Eri asia on että tarvitseeko nainen kahdeksia tai kymmeniä huovutettuja lapasia? Kyllä mun mielestä, ainakin täällä Suomessa! ;)