Pääsin kuin pääsinkin tyttären kanssa viimein Tallinnan reissulle perjantaina. Pieniä jännitysmomentteja asetti sääolosuhteet ja alkumatkasta jo kuulutettiin että matka kestää todennäköisesti tunnin pidempään kuin normaalisti. Hyvin oli arvioitu, tasan klo 12 pääsimme laivasta ulos. Tyttärelle olin varannut jalkahoidon klo 12.30 joten saimme todellakin jännittää miten käy. Ehdimme kuitenkin ihan mukavasti, emme vain ehtineet käydä kahvilla ennen sitä kuten olimme suunnitelleet. Tyttären nauttiessa jalkahoidosta minä vietin aikani Liann Longadissa ja Kaubamajan kosmetiikkaosastolla. Liann Longadista ostin lankoja kirjoneulelapasiin, ja yllättäen alkoivat myös puuterin ja persikan sävyiset langat huudella kutsuaan hyllystä ja sain täydellisen inspiraatiokohtauksen tyttärelleni sopivasta lapasmallista. Eilen sitten tuli jo toinen inspiraatio, saa nähdä kumpaan päädyn vai teenkö jonkun välimuodon. Voi kyllä olla etten raaski tyttärelle enää lapasia valmistuttuaan antaa... Matkalla laivaan poikkesimme Sadamarketissa ostamassa matkaevästä ja tottahan toki poikkesin samalla pikaisesti lankakaupassa, ja sieltä tarttui suunnitelmani hahtuvakiekon lisäksi ihananväristä uutta vadelman- ja mansikanpunaista liukuvärjättyä villalankaa, väri on oikeasti niin herkullinen että tekisi mieli syödä koko vyyhti! Tässä matkan lankasaalis:

Reissulta en ottanut lainkaan kuvia tällä kertaa. Muistikorttini täyttyi edellisenä päivänä enkä jaksanut alkaa poistamaan kuvia, varsinkaan kun tytärkin pyysi että unohtaisin kerrankin kuvien näpsimisen. Äitinsä tytär siinä mielessä, harmi kyllä, ettei yhtään tykkää olla kuvattavana. Vähän kiirettä piti reissulla kun oli tunti vähemmän aikaa maissa mutta kyllä tuolla pärjättiin kun ei liikaa yrittänyt juosta paikasta toiseen. Takaisin tullessa laiva oli onneksi vain puoli tuntia myöhässä ja saimme nauttia hauskasta menosta dj:n ja bändin tahdittamana tanssilattialla. En ole tainnut aikaisemmin Eckeröllä noin hauskaa paluumatkaa nähdäkään, liekö perjantai-illan huumaa? Kiva yllätys joka tapauksessa!

Pitkään tikuttamani kaurankeltaiset palmikkosukatkin valmistuivat viime viikolla hieman tuskallisen prosessin jälkeen. Toisesta sukastahan oli tulossa hyvää vauhtia kokoa jättiläinen joten päädyin tekemään sen uudestaan. Tässä todistusaineistoa kokoerosta:

Paitsi että varsi on n. 1,5-2cm pidempi niin neulos on huomattavasti löysemmän näköistä eli ne näyttävät melkein kuin eri mallilta vaikka silmukkamäärä, kerrokset ja puikkokoko olivat samat. Päätin jättää tämän kesken ja sen sijaan että olisin purkanut tämän, aloitin kolmannesta kerästä kolmannen sukan pienemmillä puikoilla.

Ja tulos on huomattavasti parempi vaikka yllättäen toinen sukka on yhä hieman isompi. Onneksi kuitenkin paljon vähemmän:

Tänään kuvasin sukat, ja kas, vasta nyt huomasin virheen varpaissa. Nyt sitten pitäisi varmaan purkaa toista vähän matkaa varpaista ja korjata virhe. En vain osaa päättää kumpi versio on parempi, olisiko lukijoilla mielipiteitä?

Palmikkosukat, malli oma, 56s
Lankana Gjestalin Maija, menekki lähes tasan 100g
Puikot ensimmäiseen sukkaan 2,5, toiseen 2

Fiilis näistä on hyvä nyt kun ne valmistuivat (paitsi tuo erilainen kärki joka odottaa korjausta). Turhautumista aiheutti käsialani vaihtelevuus taas kerran. Kuten olen valitellut, nykyään lähes poikkeuksetta toisesta sukasta tulee isompi. Vanhoja postauksia vilkaistessani huomasin että joskus aiemmin olen tehnyt toisesta sukasta tiukemman. Käsialani siis taitaa olla yhtä ailahteleva kuin mielenikin? Mutta koska vihaan purkamista ja uudelleentekemistä, yritän nyt pysyä kovana ja tehdä sukkia jatkossa Magic Loopilla samaan aikaan vaikka eteneminen on sillä tavoin kovin hidasta. Jostain syystä pidän tästä langan väristä vaikkei se oikein sovikaan minulle. Mieleeni tulee tästä langasta ja neulospinnasta viljapellot, kaura, ja kaurakeksit. Nam. Äidillenihän tein tämän saman mallin pinkkinä marras-joulukuussa ja hauska miten niistä sukista tuli karkkimaiset maut mieleen. Herkullisia värejä siis kumpainenkin vaikka ihan eri tavoin. Ai miten niin värit vaikuttavat minuun vahvasti? ;)

Langan menekki oli muuten kutakuinkin 100g, toista sukkaa kutoessa sai jännittää riittääkö yksi kerä. Tässä kuva (värikin ehkä oikeampi kuin tänään otetuissa kuvissa) viimeistelemättömistä sukista joissa tuo pidempi langanpätkä toisessa sukassa on kaikki mitä kutomisen jälkeen kerästä jäi:

Edit-täti iski tähän kohtaan jälkikäteen kun oli niin epäselvästi ilmaistu asia: Nyt sitten minulla on vielä isompi puolikas sukka valmiina tätä mallia mutta en voi tehdä toista samanlaista sillä lanka riittää vain yhteen sukkaan. Purkaa en aio, enkä myöskään ostaa lisää lankaa joten mietinnässä on josko tekisin parin niin että sukkien varret olisivat keltaiset ja jalkaterän toisen väriset, ja mahdollisesti sileätä neulosta. Ruskea Nalle voisi tähän väriin sopia ja samalla saisi tuhottua noita Novitan vanhoja keriä vähän lisää.

Torstaina kävin aikeitteni mukaan Töölönlahden jäällä kävelemässä ja tässä pari kuvaa suunnilleen siitä kohdasta missä elokuussa uin Kuutamouinti-tapahtumassa:

Lopuksi vielä kysymys huovutettujen lapasten harjaamisesta. En ole sitä tehnyt, ja nyt huomaan että varsinkin Pirtin Kehräämön hahtuvasta tehdyt lapaset nyppyyntyvät todella helposti. Auttaisikohan harjaaminen tähän? Millä olette lapasia harjanneet? Tavallisella vaateharjalla? Kuuluuko harjaus tehdä kuivalle vai kostealle lapaselle? Eli pitäisikö harjata samalla kuin muotoilee lapaset ennen kuivausta vai vasta kuivauksen jälkeen. Olisin kovin kiitollinen vastauksista! Kiitos!