Neulontai –blogista löysin tällaisen kivan kyselyn. Koska sukkien kutominen sai minut innostumaan vuosien hiljaiselon jälkeen kutomisesta, on tähän sukkabingolottoon osallistuminen juurikin sopiva tapa kertoa jotain omasta neulomisestani. Tämän lisäksi käytän sukkia joka ikinen päivä ja yö. Kotona en osaa edes helteellä olla ilman villasukkia jalassani, pahimpina kuumuuden päivinä minut näkee kotona bikineissä ja villasukissa. Todella hottia! :P

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Eli ohjeet menevät näin: kerro omin sanoin. jatka sinne suuntaan mihin sukkapuikot osoittavat. muutama referenssikysymys mielen ja sanansäilän lämmittelyksi:


•    alkaako sukan neulominen sukkavajeesta, langasta..? onko sukkapari välityö?

Yleensä alkaa siitä että näen kaupassa ihanaa ja ihananväristä lankaa jota en voi olla ostamatta. Sukkien kutominen on ihanan terapeuttista, tulee nopeasti valmista, kaunista ja käyttökelpoista. Teen yleensä aika pieniä töitä joten sukat ovat harvemmin vain välityö.


•    sukkajemmaatko pahan päivän varalle vai päätyvätkö ne suoraan jalkaan?

Yleensä suoraan jalkaan tai lahjaksi (harvemmin). Olen sen verran turhamainen että on ihanaa että kotiasut veluuriverkkareineen sointuvat sukkien kanssa, huvittavaa sinänsä, joten sukkia ei voi vaan olla tarpeeksi eri värejä.


•    minkälaisia sukkia teet mieluiten – palmikoita, pitsiä, taviksia?

Ennen vain taviksia, nyt olen innostunut erilaisista pitsikuvioista. Saunasukat olivat ensimmäiseni, nyt menossa Monkeys (aivan käsittämättömän ihana neulottava, helppo mutta riittävän vaihteleva ja kuvio superkaunis, aion tehdä jatkossakin), sekä Jaywalker (tylsä kudottava, mutta kiva kuvio, toiste en taida tylsyyden vuoksi tehdä)


•    minkälaisesta langasta pidät ja miksi? podetko toisen sukan syndroomaa?

Ennen Novitan Seiskaveikka ja Nalle olivat ainoat sukkalankani. Nallekin tuntui aluksi kovin ohuelta ja työläältä. Sitten satuin saamaan 2mm Addi-sukkapuikot ja niitähän oli testattava Fabeliin joka tulikin saman tien suosikkilangakseni. Kutominen kestää iäisyyden, varsinkin monisilmukkainen Jaywalker, mutta tulos on ihana. Eritoten Monkeysissa. Poden toisen sukan syndroomaa melko pahasti ja siksi kudon yleensä jotain muuta väliin. Pahimmillaan parin tekeminen on kestänyt yli vuoden. Jalassani olevat turkoosi-vihreät seiskaveikat perusmallilla kestivät niin kauan, vaikka heti valmistuttuaan muodostuivat ehdottomiksi suosikeikseni.


•    ohjeesta vai omasta päästä ja otatko silmukkamäärät otsatukan alta?

Ohjeesta yleensä, tavikset jo muistaa vaikka unissaan. Silmukkamääriä ei ole tarvinnut miettiä sillä ihme kyllä nuo muutamat lahjasukatkin ovat tulleet samankokoisille jaloille kuin omanikin. Jostain syystä minulla on kuitenkin kummallinen pakkomielle monesti muokata ohjetta tavalla tai toisella.


•    minkälainen kantapää? miksi juuri se?

Yleensä peruskantalappu (edit = vahvistettu saksalainen kantapää) koska muuta en ennen ole osannut. Nyt opettelin viimein juurikin ed. mainittuihin sukkiin omalla modauksella tiimalasikantapään, josta tykkään, käytössä en ole vielä päässyt testaamaan. Seuraava projekti on ranskalaisen kantapään opettelu.


•    tavallisena vai takaperin neulottuna? oletko koittanut molemminpäin?

Vain tavallisena on tullut tehtyä. Tarkoitus opetella tekemään varpaista, sillä saa kulumaan koko kerän. Olen suunnitellut tekeväni vihreä-sinisestä novitan raitalangasta Peppi Pitkätossu -sukat niin että koko kerä menee per sukka. Näin vältyn samalla jämälangoilta joita alkaa olla todella riesaksi.


•    kerro sukkaniksi, jos olet sukkasalaisuuden haltija.

En taida vielä omata mitään salaisuutta, sen verran noviisi olen. Mutta varpaiden silmukointi oli itselleni ihana uusi tapa päätellä varpaat, suosittelen. Samoin sädekavennus oli mieleeni. Tein sen ensimmäistä kertaa syksyllä kutomiini turkooseihin Kerttuihini, jotka myös ovat suosikkisukkiani.

Edit: Nyt tuli mieleen pari sukkavinkkiä jotka opin netin kautta: 1. ja neljännen puikon vaihtumiskohta nilkan taakse. Raitasukissa toimii Villapallon mainio ohje kiertää vaihtuva lanka taakse jo kutoessa jolloin välttyy todella ikävän päättelyoperaation sekä lankajuoksut nurjalla. http://villapallo.blogspot.com/2007/03/lankojen-pttely.html Suosittelen! Itse olen ratkaissut aloittamisen probleeman luomalla ylimääräisen silmukan ja kutomalla 1. ja 4. puikkojen ekat ja vikat yhteen, mutta jonkun ehdottama ekan ja vikan silmukan ristiin kutominen kuulostaa vielä paremmalta, olin sen kuullut ennenkin mutta unohtanut autuaasti.

Ja nyt kun noita muiden sukkastooreja on lukenut, niin opin juuri että tuo vahvistettu kantapää jota olen käyttänyt on saksalainen. En edes tiedä millainen on ranskalainen, tästä on siis otettava selvää! Polvisukkiinkin sain vinkin kumilangan virkkaamisesta, mainio vinkki tuleviin Peppi Pitkätossu-sukkiini sekin. Kenen mielestä sukan kutominen voi olla tylsää, aiheita ja vinkkejä löytyy loputtomasti?! :D