Miten kestikin reilu 3 kk muistaa kirjautua Ravelryyn? Joulukuun puolivälin tienoilla sain anomuksen laitettua ja sitten... totaalinen unohdus ja välistä kiroilua että miten sen taas unohdin kun niin monet linkit vievät sinne. No, nyt siis viimein olen kuin olenkin siellä nimellä Vilijaana, mutta peukalo on melkoisen keskellä kämmentä sen toimintojen kanssa. En esimerkiksi ymmärrä lainkaan kuinka saisin blogiini namikan joka ohjaa tuolle sivulle. Enkä tajua paljon muutakaan kuin että sieltä ainakin löytää ihmisiä ja ohjeita joita muualta ei (ilmaiseksi) saa. Kuten Flower Basket Shawlin jota en ole raatsinut ostaa vaan pykäisin huivini sen sijaan viimeksi Shettiksen ohjetta muuntaen. Melkoisen samalta nuo näyttävätkin mutta enpä ole edes viitsinyt vielä tarkistaa kuinka identtiset mahtavat ollakaan. Arvelinkin keksineeni pyörän uudestaan, mutta se ei silti himmennä riemuani siitä että taitoni ovat karttuneet tasolle jossa osaan soveltaa ohjetta saadakseni haluamani tuloksen.

Huivi on käytössä, ja joko nenäni tottui jo lampaanhajuun tai sitten se tuuletus vähän sitä hälvytti. Tässä huivi on kaulassani.

Sellainen hupaisa juttu kävi viime yönä että näin unta Villaketusta. Pitäisiköhän alkaa huolestua kun alkaa jo bloggaajat tulla unikuviin? :D En häntä ole livenä ikinä tavannut mutta muutoin on tullut seurattua hieman hänen eloaan. Eilen satuin törmäämään kirjakaupassa Puikottelua-kirjaan ja siksipä hän varmaan uniinikin tuli. Hupaisaa olikin sitten tänään lukea Tikrun tavanneen ensimmäistä kertaa hänet. Tästä onkin hyvä aasinsilta seikkaan jota on pitänyt täällä jo aiemmin hehkuttaa mutta kun ei ole ehtinyt. Eli että Suuri Käsityölehti on mennyt aimo loikkauksen minua miellyttävään suuntaan päätoimittajan vaihdoksen myötä, ja jopa ostin ko. lehden ekaa kertaa eläissäni. Noro-tunika on suunnitteilla jahka saan PayPal-kuviot selvitettyä ja langat Briteistä tilattua. Hinta kun on postikuluineen melkein puolet halvempaa kuin kotomaassamme. Lehdessä oli muitakin inspiroivia ohjeita ja juttuja, ja erityisesti minua miellytti Frida Kahlon valitseminen lehden kantavaksi teemaksi ja inspiraatioksi.

Lehden lisäksi on ihastusta herättänyt minussa Tine Solheimin Leikkiä langoilla -kirja jonka sain äidiltäni lahjaksi. Itse en olisi sitä raatsinut ostaakaan vaikka kirjaa ihastelin reilua kuukautta aiemmin Nakkilan Kirjakaupassa (niin siellä, älkää kysykö miksi!). Kirjassa on ohjeiden lisäksi kauniita kuvia ja hauskoja vinkkejä joita voi soveltaa. Osa neuleista on makuuni turhankin raflaavia, mutta kaikkeahan ei tarvitse itselle sellaisenaan tehdä, kuvien ihastelukin on osa nautintoa. Puhumattakaan mielenkiintoisista lisukkeista, suunnittelijan taustatiedoista, tietoja suunnittelun inspiraation lähteistä, kuviin liitetyistä runoista ja kakkuohjeista. Niin luit oikein, kakkuohjeista! :D En ole vielä kokeillut niitä mutta kokeilen varmasti joku päivä. 

Huomenna tie taitaa viedä neuletapaamiseen Ogeliin. Tarkoituksena oli tänään saada Minttumaari valmiiksi ja pingotukseen, mutta neuleplääh iski salakavalasti takaapäin vaikka vain päättely puuttuu. En ole saanut paljon muutakaan tänään tehtyä joten ehkäpä tämä oli vain plääh-päivä? Vaikka ihan hyvä sellainen.