Ostin viime talvena Sypressissä poistomyynnissä ollutta turkoosia Lett Lopia 3 kerää. Mietin tovin että otanko neljännenkin, varsinkin kun myyjäkin oli sitä mieltä että pipoon ja lapasiin ei välttämättä 3 kerää riitä. Aloitin keväällä pipon ja sain sen valmiiksi mutten viimeisteltyä. Lapaset aloitin myös Magic Loop -tekniikalla koska langan riittäminen epäilytti ja halusin että lanka loppuessaan loppuu molemmissa samaan kohtaan siltä varalta että se loppuu kesken ja joudun korvaamaan sen toisella. Sain tehtyä lapaset resoriin asti kun kevät alkoi saapumaan ja paksujen villatamineiden kutominen ei kiinnostanut enää pätkääkään ja nämä jäivät marinoitumaan. Leikkauspotilaana ollessa talvi jälleen saapui ja aika kävi kovin pitkäksi joten kävin läpi kaikki lankavarastot, ja löysin nämä monen muun ohessa. Päätin siis ryhtyä tuumasta toimeen ja tikuttaa nämä valmiiksi.

Tässä lapaset kutomisvaiheessa ja pipo ylimmässä kuvassa vielä viimeistelemättömänä.

Tässä kuvassa langan väri toistuu parhaiten, eli lanka on kauniin turkoosin sävyinen, vedenvihreällä sävyllä. Olin jostain syystä yltiöoptimistinen katsellessani jouluelokuvia ja tein kärjen useampaan kertaan ja silti siitä tuli liian lyhyt, en millään olisi halunnut myöntää että tuli mokattua useamman kerran. Annoin siis tässä kohtaa itselleni pienen paussin että saan puhtia purkaa ja kutoa kärjet uudestaan.

Ja tässä lapanen tarpeeksi pitkänä versiona jo jonkun aikaa käytössä olleena. Kovin kauaa en ehtinyt näitä käyttää kun superpakkaset jo osoittivat nämäkin lapaset liian kylmiksi. No nyt taas on tänään satanut vettä ja nämä lapaset olivat kädessäni, voi huokaus näitä räntäkelejä...

Pipon sain myös viimeisteltyä. Näissä kuvissa näkyy jälleen se kuinka paljon valaistus vaikuttaa värin toistuvuuteen kuvissa, ulkokuva on liian sininen ja sisäkuva liian väritön. Kaikesta ennakkojännityksestä huolimatta lanka riitti paremmin kuin hyvin lapasiin ja lankaa jäi yli melko iso nöttönen joten olen todella iloinen että pidin pääni ja tyydyin kolmeen kerään. Ylimääräistä lankaa pyoritellessäni tuumasta toimeen ja päätin tehdä pipoon tupsun. Sain lainaan pari tupsuntekokonetta ja tässä testasin toista. Ihan kelpo vehje oli tämä Prymin simppeli puolikkaiden kiekkojen systeemi, kuin toinenkin Cloverin mutkikkaampi vempele vaikka jälkimmäinen oli mun makuun liian pieniä tupsuja tekevä. Luultavasti sitä löytyy isompanakin. Valitettavasti ennakkotiedoista poiketen Nordiassa ei ollut tupsulaitetta kun siellä la käväisin tapaamisessa. Muissakaan Helsingin liikkeissä ei ole moista laitetta näkynyt, saa vinkata jos joku tietää mistä moisen löytäisi!

Tässä loppuun vielä kuvia sinisen hetken innoittamana rakastamastani Puu-Vallilasta jossa olen iloisesti (mutta kelien takia varovasti) tallustellut nyt kun koipi viimein on muutaman viikon suonut.