Mahtavaa Jussia kaikille! Äkkiä näköjään vierähti taasen 2 kuukautta, justhan se oli pääsiäinen?! Kauhiaa kiiirusta on pukannut kun jostain syystä on ollut kaikenlaista menoa vaikka muille jakaa, ehkä tässä yritän kuroa kiinni vammautuneen jalan ja pitkän kehnon liikuntakyvyn aiheuttamaa vajautta sosiaalisessa elämässä kun koko talvi vierähti lähinnä yksin kotona? Mene ja tiedä, jalka kulkee kuitenkin mukana ja on parempi kuin kertaakaan ensimmäisen 1.11. tehdyn leikkauksen jälkeen, vaikkakaan tuskin siitä terveen veroista koskaan tulee kun alkuperäisen leikkauksen kuntoutus meni arpikudoksen muodostumisen jälkeen enempi vähempi pieleen. Pystyn kuitenkin vihdoin ja viimein tekemään asioita joita rakastan enemmän kuin mitään muuta, ja se on pääasia tällä hetkellä se. Synkistäkin kevään hetkistä huolimatta (tai juuri siksi) olen kutonut ihan viime viikkoja lukuunottamatta melko paljonkin. Kesän tultua jouduin, ja pääsin, keskittymään työhönpaluuseen joten kutimet jäivät melko lailla narikkaan. Samaan syssyyn iski vihuliainen flunssakin joten tänä vuonna ei keleistä huolimatta ole tullut harrastettua aiempien vuosien tapaan rantaelämää ja uimista. Toivottavasti tähän tulisi pian muutos.

Omaan juhannuksen viettooni kuului kuitenkin vähän yllättäen rantaelämääkin vaikka kaupunkijuhannusta tapani mukaan vietän. Olin illemmalla liikenteessä joten oli sen verran viileä kun hieman pilvetkin varjostivat aurinkoa että aikomani uimaretki jäi tulevaisuuteen. Olen kuitenkin sentäs talviturkin heittänyt mereen jo 15.6... Rannalla istuskeluun otin kasan puuvillalankoja mukaan ja muistelin miten kukkia virkataan. Varma kesän merkki siis! Tajusin siinä istuissani itsekseni kuinka paljon olen kaivannut juuri sitä että saan istua yksin ja värkätä luonnon keskellä omia juttujani. Onneksi tätä omaa aikaa on nyt mahdollista saada yllinkyllin seuraavien parin viikon aikana, veri vetäisi nyt toden teolla Kaunissaareen viime vuoden tapaan, toivottavasti säät suosisivat sen verran jossain vaiheessa että maltan sinne ampaista toviksi, jos toiseksikin.

Kameran olen jo saanut maaliskuussa kadonneen tilalle ja sillä toisinaan ahkerasti näppäilen kuvia. Suomen kesä ja luonto on aivan upea toukokuusta lähtien, kaiken kiireen keskellä olen ollut huumaantunut taas kauniista väreistä ja tuoksuista. Hivenen harmittaa että omenapuun kukista ei tullut kuvaa otettua tänä vuonna vaikka tarkoitus oli. Sen sijaan kirsikanpuita, tuomenkukkia ja syreeneita hokasin kuvailla ohikulkeissani, suurta rakkauttani merta unohtamatta.

Tietokonetta en ole vieläkään saanut mikä on suurin syy blogihiljaisuuteen muiden kiireiden lisäksi. Nyt sain kuitenkin koneen pariksi viikoksi käyttöön ja ehkä myöhemmin keväällä perin veljeni vanhan koneen. Täytyy siis ottaa tästä ilosta kaikki ilo irti ja päivitellä kaikki tähänastiset valmiit työt tänne lähipäivinä. Lisää postauksia siis luvassa pian!

Tässä tämän illan juhannuskuvat, mukana myös valmistunut neuletyö jotta aiheessa pysyttäisiin! ;) 

Viimeisenä muttei vähäisimpänä, ylipolven raitasukat, Tadaa!

Malli oma, tikutettu 2 puikkokoolla samanaikaisesti Magic Loopina Addin pyöröpuikolla.
Lankana raidallista Fabelia ja liilaa yksiväristä ohutta sukkalankaa (virosta Liann Löngadista, en muista nimeä), menekki n. 100g molempia, liila riitti juuri ja juuri kun kantapään ja varpaat teki raidallisesta.
Tarkemmat speksit olen jo unohtanut, näitä tein pitkään ja hartaasti kuten arvata saattaa. Olen tyytyväinen näihin ja uskon että ensi talvena nämä pääsevät maksikäyttöön. Tai sitten Kaunissaaren reissulla jos yöllä on koleaa... ;) Nykyinen kamerani ei mielestäni toista värejä yhtä hyvin kuin aiemmat, saan samanlaisen ikivanhan Ixuksen veljeltäni joka minulla oli vuosia ennenkuin se hajosi viime kesänä, ja nyt tämä uudempi menee tyttärelleni, sitten testataan onko aika kullannut muistot vai olivatko kuvat muka parempia ennen. ;)

Mutta jussin jatkoja kaikille, ihanaa että tässä on näitä juhlapäiviä monta!