Kotinurkilleni avatusta Villavyyhdistä löysin lokakuun alussa riemukseni Cascaden lankoja, ne kun ovat täältä Helsingin myymälöistä puuttuneet kokonaan. Niitä tuli avajaisviikoilla ostettua tarjouksesta muutamia vyyhtejä ja aika nopeaan tahtiin väsäsin 2 pitkään to-do-listalla ollutta pipoa. Yllättäen pitkään suunnittelemani Brambles Beret Knittyn ohjeella ei onnistunut lähellekään kuten toivoin ja luulin. Ei silti vaikka yksi mallikappale olikin tehty ko. langasta. Tässä kivinen tieni kuvien kera.

Keritty lanka kulki ulkoillessa mukana ja erään auringonlaskun aikaan päätin aloittaa pipon luomalla silmukat. Ei olisi kannattanut, kerä livahti sylistäni ja pyöri kalliota alas mutalammikkoon... Pelkäsin että muta jää tahraamaan lankaa mutta pelko oli turha, hieman kosteapyyhkimistä ja kuivaus, ja langassa ei ollut jälkeäkään lätäkössä käymisestä. Olin ajatellut tehdä ohjeen M-koolla mutta onneksi tajusin resorin neulottuani että pipo on kokoa Mega jos jatkan ohjene mukaan. Päädyin siis tavoilleni vastaisesti purkaushommiin ja aloitin S-koon. Neulominen sujui sutjakkaan, lanka oli mukavantuntuista kutoessa, ja mallikuviot pitivät mielenkiinnon hyvin yllä olematta liian hankalia. Ihan minun tyylinen työ siis. Mutta lopputulos ei miellytä. Piposta tuli edelleen liian iso, lötkö ja jotenkin muodoton. Cascade on kaikesta ihanuudestaan huolimatta kuohkeaa lankaa joka ei tässä työssä laskeudu nätisti millään. Yritin pingottaa pipoa aukaistakseni kuviota ja saadakseni pipon laskeutuvammaksi. Lopputuloksena vieläkin järkympi isompi pipo. Kastelin siis pipon toisen kerran ja yritin aavistuksen huovuttaa ja tiivistää pipoa. Pipo pieneni ehkä hieman mutta on yhä toivottaman iso möhkäle miellyttääkseni minua. Tiedän ettei koko haittaisi jos tuo laskeutuvuus toimisi, tykkään slouchy-mallisistä myssyistä, mutta kun tuo vaan tököttää rumasti. Tässä muutama kuva, näihin toki olen asetellut pipoa joten ongelma ei välttämättä kovin hyvin välity kahdesta ekasta kuvasta, seuraavissa kahdessa jo ongelma näkyykin. Oppia ikä kaikki, aina ei lanka ja malli vain sovi toisilleen vaikka kumpainenkin olisi ihania erikseen. Ihan kuin ihmiset keskenään. ;)

Malli Brambles, Knitty.com
Lanka Cascade 220, puikot Addit, ohjetta vähän pienemmät

Tämän "tylsän" maastonvihreän Cascaden lisäksi ostin myös nämä värit. Liilaa kävin kipaisemassa ostamassa vielä toisen vyyhdin parin päivän päästä kun en kyennyt päättämään tekisinkö pipon vai lapaset. Päätin tehdä molemmat. Vaan enpä ole kumpaistakaan aloittanut. Tuo tummanvihreä lanka sen sijaan kutoutui jo pipoksi joka ei Bramlesin tavoin ole mielestäni parhaiten edukseen tuolla lankalaadulla ja värillä. Ainakaan minun päässäni. Siitä myöhemmin lisää.

Kuvat on otettu lokakuun ensimmäisinä päivinä Kivinokan rannassa jossa vielä viimeisen kerran kävin tältä vuodelta pyöräilemässä ja fiilistelemässä auringonlaskua. Tässä vielä muutama otos miltä syksyinen maisema näytti silloin:

p.s. Jos joskus vuosi sitten nurisin oikein urakalla siitä että Helsingin Taito-Shopista ei saa Kirjopirkkaa, mikä oli mielestäni huutava vääryys, niin nyt sitä sitten saa. Pyörsin Taito-Shop boikottini männä viikolla pyöriessäni sattumoisin kulmilla ja katsastaessani heijastinlankatarjontaa. Tuolla oli sitä hintaan n. 15e/50m. Menitassa oli samaa ohutta lankaa kutakuinkin samaan hintaan, mutta päädyin ostamaan Menitasta pienen kartion 100m hintaan 17e, metrihinta kun tulee huomattavasti edullisemmaksi, ja 50m kuluu aika nopeaan muutamaan virkattuun heijastimeen. Pukinkonttiin ja omaan käyttöön noita nyt innolla värkkäilen. Joulua ja talvea odotellen...