Syksyn aikana iski jonkunlainen pipomania (taas kerran). Uusia malleja oli kokeiltava lähinnä omasta päästä sovellettuna mutta myös jotkut valmiit mallit inspiroivat. Ihan hyvä että kuvat tuli nyt kaiveltua kamerasta sillä olen jopa unohtanut tuon sydän-pipon olemassaolon, olisinko sitä pari kertaa heti valmistuttuaan pitänyt! :D

Tässä tytöt rivissä, ensin ilman salamaa laskevan auringon valossa ja sitten salamalla niin että heijastinkukat näkyvät paremmin:

 

 Ensimmäinen piponi helmineuletuubin inspiroimana, malli oma
Tästä piti kirjoittaa ohje ylös ja jakoon, mutta luulin muistavani myöhemmin. Arvatkaa muistanko? Melko perussettiä kuitenkin, jos joku ehdottomasti haluaa niin voin yrittää ohjetta rustailla, tässä ei kaavioita tarvita, sen verran simppeli malli.

Lankana Karnaluksista hommattua Patonin Alpakka-villaa. Menekki vajaa 100g. Puikot muistaakseni resorissa 5 ja pipossa 5. Aika lörö pipo tuli mutta joskus jopa tykkään siitä.

 Ja sama punaisena pätkävärjättynä versiona. Puikot vaihdoin vähän pienempiin 4,5 ja 5, ja parempihan siitä tuli. Muuten tismalleen sama malli kuin yllä. Tallinnan reissulla kaveri teki ruusun vironvillasta jäämistäni jämälangoista, jonka kiinnitin pipoon. Sain samalla ohjeen ruusun tekemiseen ja kokeilin heijastinlangan lisäämistä reunaan, toimi. Aion tehdä lisää ruusuja ja koota niitä pienen keollisen pipoon. Olen jo yhden kukkapipon tilauksesta tehnyt, tosin kukat eri mallisia. Siitä lisää pian!

 From Norway with Love -pipo
Sydänpipo sovellettuna Nordiasta ostetun Bris-nimisen soija-villalangan paksuudelle, lanka sama kuin edellisen postauksen helineulekauluri. Lankaa jäi kaulurista reilusti yli joten ostin jo aiemminkin himoitsemaani tummanharmaata Brisiä. Pikkasen jouduin purkamaan että sain oikean ja riittävän silmukkamäärän sillä kirjoneule veti pipoa kasaan oikein urakalla. Silmukkamääriä tai muitakaan speksejä en muista, voi kysyä jos mielenkiintoa piisaa. Aika tuulinen keli oli kuvauspäivänäkin niinkuin nytkin. Tukka hulmusi, pipot lähtivät kalliolla lentoon ja näpit jäätyivät kuvatessa.

 Pihlajanmarjat pipo vol 2
Lankana 100% alpakka, ostettu Karnaluksista, neulottu 3,75 puikoilla

Fiilis langasta loistava, ostin jo samaa viininpunaisena, mutta tähän malliin väri oli liian tumma, kuvio ei oikein erotu ja jotenkin se ei laskeudu kovin hyvin. Mutta ihan käypä pipo tämäkin silti on, pehmeä ja lämmin. Tähän väsäsin heijastinkukan ja penkoessani laatikoita löysin kasan unohdettuja pinssejä joista yhdelle annoin uuden elämän kukan keskustana.

 Pipomanian iskiessä juurikin harmaan ja punaisen sävyihin olikin sitten luontevaa  tehdä Novitan Puron Kivi-väristä kauluri. Ostin tätä myös Karnaluksista lokakuussa kun suunnittelemaani vastaava Austermannin lankaa ei ollut lainkaan. Ihan hyvä niin sillä tämä väri on ollut kävin käytännöllinen harmaaseen kauteeni. Tein tämän pyörönä, 150 silmukkaa ja muistaakseni 5 puikot. Neuloin n. 30cm, menekki kutakuinkin kokonaan 3 kerää eli 150g. Koko passeli, muut kokeilut ovat osoittaneet että isommalla silmukkamäärällä neule lörähtää liian isoksi. Tosin haluaisin vielä yhden tuubin tehdä niin että se olisi vieläkin muhkeampi. Luulen että lankaa menisi sitten vähintään 4x50g, tai jopa enemmän. Ostin jo myöhemmin Karnaluksista Austermannin vastaavaa liilan sävyistä lankaa 5 kerää mutten ole päättänyt mitä teen. Myös tätä Puroa olisi vielä 2 kerää jäljellä, pipon tai lapasethan tuosta saisi mutta paksujen lankojen neulominen ei ole innostanut näinä lämpimän talven päivinä.

Marraskuista maisemaa kotikulmilla:

 Ja pyykkivuoria rakastavat kullannuppuseni. Aina kun lajittelen pyykkiä lattioilla, katit kellahtavat onnellisina kasojen päälle. Mitä likaisempaa, sen parempi, hikiset treenivaatteeni tuntuvat olevan parasta mitä kissat tietävät. Tosi rakkautta ei voita mikään! <3