Pääsiäistä on vietetty:

Ja kaunis virkattu pääsiäiskukko saatu Kristiinalta:

Hassua ajatella että vielä reilu viikko sitten oli meressä viimeiset jään repaleet ja näytti tältä:

Eilen menin samaiseen rantaan ja oi ihanuutta, näytti jo tältä:

Lempivuodenaikani on jo siis tekemässä tuloaan, kesää odotellessa kevät on lähes yhtä ihana - ja toisaalta ehkä vieläkin ihanampi kuin kesä, sillä kaikki hyvä on vielä edessäpäin! Pääsiäisenä vietin paljon aikaa ulkosalla - tapani mukaan aina auringon paistaessa - ystävien kanssa ja itsekseni, grillaten ja chillaten, jutellen ja neuloen. Valmistakin tuli eilen, ja esittelen kesäpiponi tässä kera talvipiponi joka on odotellut jo viikkotolkulla esittelyä. Eli Tadaa, olkaa hyvät!

Talvipiponi niin päin kuin sen neuloin:

Ja sitten vielä toistepäin eli niinpäin miten tykkään käyttää sitä:

Malli, Marian sukan varresta neuletapaamisessa napattu, muuten oman pään mukaan silmukat.
Lankana Freedom Wool, puikkona 8 ja 10 pyöröt

Fiilis piposta tosi jees, liila pipo oli pakko saada ja ehdin sitä pari kertaa käyttääkin ennenkuin kevät suvaitsi saapua, ensi talvena sitten testataan onko tästä samanlaiseksi suosikiksi kuin samasta langasta tekemästäni lähes saman mallisesta punaisesta piposta.

Punaisesta puheenollen, minuun on iskenyt nyt tummanroosan himo ja siihen löytyikin tällainen syksystä marinoitunut puuvilla-villasekoitelanka sopivasti:

 

Improvisoiden etenin välillä taukoja pitäen, kesti pari viikkoa mutta tässä eilen valmistunut tulos piknikin päätteeksi:

Kotona sitten pingottelemaan kuvioita auki, ja tällä erää sai salaattikulho olla auttavana kätenä kun parempaakaan pingottajaa en keksinyt:

Ja voila, tänään sitten kameran kanssa poseeraamaan lähipuistoon (tai -pusikkoon):

Malli omasta päästä kiskaistu, lankana Nordiasta ostettua puuvilla-villaa 50-50%, 100g riitti nippanappa, puikot kai 3 luokkaa.

Fiilis piposta on ihan jees vaikka siitä tuli turhan baskerimainen. Olisin siis halunnut enemmän myssymäisen, mutta toisaalta hyvä näin sillä lanka ei isompaan olisi edes riittänyt. Taiteellinen puoleni otti tässä vallan, ja harvinaista kyllä, prosessi oli tärkeämpi kuin lopputulos tällä kertaa. Yleensä tärkeintä itselleni on että lopputulos on sellainen että tulee käytettyä.

Ja käytännöllisestä puheenollen, ompelin pääsiäisenä tällaisen käyttökelpoisen kapistuksen äidin Marimekon ystävämyynnistä tuomastaan kankaasta:

Ja tältä se näytti käyttötarkoituksessaan:

Pyörän istuimen suojus, nyt kelpaa sateen jälkeenkin ajella vaikka penkki olisi kastunut, sillä satulani imaisee veden sisäänsä ja on sitten päivätolkulla sisältä märkä vaikka päältä kuivuisikin. Voitte siis kuvitella mitä tapahtuu kun siihen istuu... Nyt vielä tarkoitus olisi virkata villainen pyörän istuinsuojus joka olisi tosi nätti ja lämmittävä. Sitä kovasti odotellessa että pääsen karauttamaan valkealla ratsullani auringonlaskuun... Vähän joudun vielä odottamaan ennenkuin moinen onnistuu, en millään malttaisi!

 Edit: kirjoitusvirheen korjaus, ja ennen kaikkea avunpyyntö, en millään muista mistä bongasin sydänkuvioisen virkatun satulansuojuksen netistä, se oli omassa koneessani kirjamerkitty mutta koska kone hajosi niin en saa sitä, enkä raivokkaan yli puolen tunnin googlaamiseskaan jälkeen ole sitä löytänyt! HJÄLP!!!